Veikkauspelit

1×2 -veikkaus on vedonlyönnin perusta ja kuninkuuslaji. 1X2 -vedonlyönti kerää vetomarkkinoilla suurimman vetovaihdon, euroja laitetaan voittajan arvaamiseen paljon enemmän kuin muihin vetomuotoihin.

Pitkäveto eli 1×2-veikkaus

Suomessa tätä voittajan, tai tasapelin, etsimistä on kutsuttu myös Pitkävedoksi. Nimi tule niiltä ajoilta, kun urheiluvedonlyönti tuli mukaan Veikkauksen tarjontaan. Tällöin vetoriviin piti saada useampi kohde. Nyt lähes kaikille vedonvälittäjille riittää se, että vetoa lyödään vain yhdestä ottelusta.

1×2 -vedonlyönnissä yritetään veikata sitä, että kuka tulevan ottelun voittaa. Jos voittaja on kotijoukkue, niin sitten kupongille rastitetaan 1, ja jos voittaja on vierasjoukkue, niin sitten kupongille tulee laittaa 2. X laitetaan silloin, kun vedonlyöjä arvioi ottelun päättyvän tasapeliin.

Otteluissa, joissa ei peli voi päättyä tasapeliin, kuten tenniksessä ja koripallossa, X on jätetty vaihtoehdoista pois.

Kertoimien muuttaminen todennäköisyydeksi

Jos vedonvälittäjä antaa jollekin kohteelle kertoimen 1.85, mikä on todennäköisyys tämän toteutumiselle? Se lasketaan helposti kaavalla 1 / 1.85 = 0,54, eli 54%. Desimaalikertoimet ilmaisevat siis kohteen toteutumisen probabiliteetin käänteisesti: mitä pienempi kerroin, sitä suurempi todennäköisyys. Ja päinvastoin, mitä suurempi kerroin, sitä pienempi todennäköisyys. Havainnollisestaan tätä esimerkillä, joka voisi olla realismia vaikkapa Suomen miesten jääkiekkojoukkueen ottelussa jotain lilliputtimaata vastaan. Suomi-Slovenia ottelussa vieraiden kerroin huitelisi luultavasti 6.00 kieppeillä. Mikä olisi siis vierasvoiton todennäköisyys? Vastaus löytyy helposti tästä yhtälöstä: 1/6.00 = 0.1667. Slovenia voittaa siis n. 16.5% prosentin todennäköisyydellä.

Maalintekijäveikkaus ja maalilukuveikkaus

Maalintekijä-vedoissa arvuutellaan sitä, että kuka tekee ottelun ensimmäisen tai viimeisen maalin, tai sitten sitä, että tekeekö pelaaja ottelussa maalia ollenkaan. Luonnollisesti pelaajien kertoimet mukailevat todennäköisyyksiä, joilla nämä pelissä maalin tekevät. Esimerkiksi kun Tottenham on kentällä, niin tähtihyökkääjä Harry Kanen maalintekijä-kertoimet eivät ole häävin suuret, kun taas vaikka puolustuksen Vertonghenin avausmaalista saattaa saada rahat vaikka nelikymmenkertaisina.

Maaliluku-veikkaus on myös hyvin suosittu pelitapa. Siinä on tarkoitus saada kohdalleen ottelun tarkka loppulukema. Jalkapallopelissä 1-0 -lopputuloksesta saa huomattavasti pienemmän kertoimen kuin vaikka 4-3 -tuloksesta. Lätkässä tilanne on sitten toisinpäin.

Tasoitusvedot eli Handicap ja Asian Handicap vedot

Tasoitusvedoista on tullut viime vuosina hyvin suosittua. Erityisen suosittua on ollut asian handicap -betsaaminen. Asian handicap on nimensä mukaan saanut alkunsa Aasiasta, jossa haluttiin, että futisotteluissa ei vedonlyönnissä olisi tasapelin vaihtoehtoa. Nykyään vetofirmat tarjoavat asian handicap -vedoissa monenlaista tasoitusta. Hyvin selvä vetomuoto on sellainen, jossa vaikka vierasjoukkue saa +0.5 tasoituksen, Se tarkoittaa sitä, että ottelun loppulukemaan lisätään vierasjoukkueelle puoli maalia lisää, eli käytännössä kaikki vierasjoukkueen voitot ja tasapelit ovat +0.5 -vedon lyöneelle voittoja.

Asian handicapista on myös kummallisempia variaatioita. Vedonvälittäjä on saattanut antaa tasoitukseksi +0. Tämä tarkoittaa sitä, että jos peli päättyy tasan, niin veto perutaan ja panokset palautetaan vedonlyöjälle.

Ja että homma menisi vielä kiharaisemmaksi, niin sellainenkin veto saattaa olla tarjolla kuin +0.25. Tämä tarkoittaa sitä, että puolet vedonlyöjän panoksesta menee vedolle +0.5 ja puolet vedolle +0. Eli jos lyödään veto +0.25, ja peli päättyy tasan, niin toisella panoksen puoliskolla (sillä, joka oli +0.5 vedolle) pelaaja voittaa, ja toisella puoliskolla (eli +0) panos palautetaan.

Tasoitusvedossa voi olla tarjolla myös 1×2 -vetoja tasoituksin. Talloin altavastaajalle annetaan tasoitusta esimerkiksi yksi tai kaksi maalia. Lopputulokseen lisätään tasoitus, ja sitten pelin jälkeen katsotaan, että onko tulos tasoituksen kanssa 1, x vai 2.

Voittajaveikkaus

Voittajavedoissa haetaan kisaan osallistuvista se, joka lopulta homman hoitaa kotiin. Vedonvälittäjä arvioi urheilijoiden voittotodennäköisyydet, ja tämän perusteella antaa vedonlyöjille kertoimet. Jos bookkeri on sitä mieltä, että juoksukisan suosikki voittaa joka toisella kerralla, eli todennäköisyys on 50 prosenttia, niin sitten kerroin on kaksi, josta on vähennetty välittäjän ottama oma osuus. 50 prosentin todennäköisyydellä kisan voittava saa useimmiten noin 1.90 -suuruisia voittokertoimia.

Voittajavetoja tarjotaan yksilölajeista, varsinkin olympialaisten ja suosittujen yksilölajien MM-kisojen aikaan vetofirmojen listoilla on paljon voittajavetoja. Suomalaisille suosittuja lajeja ovat hiihto- ja yleisurheilulajit sekä tietenkin F1 -osakilpailut. Myös suurten palloiluturnausten alla tarjotaan voittajavetokertoimia turnauksen mestarista tai vaikka maalikuninkaasta.

Vedonlyönnin idea on arvioida, että millä todennäköisyyksillä joukkueet ja urheilijat voittavat ottelun, kilpailun tai koko turnauksen. Tai millä todennäköisyydella esimerkiksi tietty maalilukema tulee lopputulokseksi. Omaa arviota sitten verrataan tarjottuihin kertoimiin. Jos esimerkiksi kotijoukkueen voittomahdollisuus on valistuneen vedonlyöjän mielestä 50 prosenttia, niin silloin veto kannattaa laittaa, jos kertoimeksi saa yli kahden lukemia. Kun sama asetelma toistetaan tuhansia kertoja, niin silloin vedonlyöjä jää pikku hiljaa voitolle.